Asiakkaamme

Asiakasesimerkkejä

Kalajokilaakson seurakunnat rakentavat yhteistä taloushallintoa

Tämä joukko on ylittänyt turhat kynnykset ja alkanut tehdä yhteistyötä. Kalajokilaakso rakentaa yhdessä sähköistä taloushallintoa. Edessä vasemmalta Liisa Ukonaho, Irja Visuri ja Sari Syrjä, takana Tarja Harjula, Pentti Haikola, Annikki Klemola ja Pekka Laajalahti.

Pohjanmaa luottaa paikalliseen osaamiseen. Kalajokilaakson seurakunnat panevat kovaa kyytiä hynttyitään yhteen ja rakentavat omana työnään keskitettyä sähköistä taloushallintoa.

Kalajokilaakson rovastikunnan 10 seurakuntaa suunnitellevat taloushallinnon vaatimuksiin vastaamista yhteisvoimin, verkostoperiaatteella.

”Vaihdamme keskenämme työtä, emme rahaa. Meidän tavoitteenamme on saavuttaa viidessä vuodessa selvää säästöä, mutta ilman yt-neuvotteluja ja irtisanomisia. Minusta ne eivät oikein istu seurakuntien todellisuuteen”, sanoo Pentti Haikola, Sievin seurakunnan talouspäällikkö.

Seurakunnissakin on herätty siihen, että töitä ei voi tehdä samalla tavoin kuin aina on totuttu. Pakollisia säästöjä on saatava aikaiseksi, mutta samaan aikaan on kyettävä pitämään palvelutaso korkealla ja pystyttävä vastaamaan lain määräämiin velvollisuuksiin.

Sähköisen taloushallinnon ohjelmistojen kehittyminen antaa mahdollisuuden siihen, että palveluja keskitetään, vaikka maantieteellinen etäisyys ei mihinkään tietysti häviäkään.”Meillä on jo toiminnassa sähköisen asioinnin toimipisteet Kalajoella ja Nivalassa. Nämä alueelliset solmukohdat palvelevat kaikkia alueen seurakuntia”, kertoo Nivalan talouspäällikkö Annikki Klemola.

Kun Pohjanmaalla on saatu hanke valmiiksi, kussakin seurakunnassa on muutama ihminen, jotka palvelevat oman erityisalansa töissä kaikkia mukana olevia seurakuntia. Taloustoimistot hoitavat taloushallinnon ja kiinteistötoimen töitä, palkanlaskentaa ja hautausmaita, it-töitä sekä työsuojelua.

Edut löytyvät siitä, että jokaiseen työhön löytyy asiantuntija, mutta asiantuntijaa ei tarvitse olla jokaisessa seurakunnassa erikseen.

”Meidän vastuualueemme on kasvanut valtavasti viime vuosien aikana. Talouspäälliköiden tulee hallita hirvittävä määrä erilaisia vaatimuksia ja lakipykäliä. Yhden ihmisen aika ei millään riitä”, Haapajärven talouspäällikkö Pekka Laajalahti huomauttaa.

Paikallinen Heta-hanke

Kalajokilaaksossa on käynnissä paikallisesti samanlainen hanke, jota on suunniteltu kirkollishallituksessa valtakunnallisesti. Kirkollishallitus on selvittänyt keskitettyä taloushallinnon operointia ns. Heta-hankkeessa.

Pohjanmaalla ollaan sitä mieltä, että valtakunnalliseen hankkeeseen on saatava mukaan paikallista sävyä ja paikallistason osaamista, jotta se onnistuisi. ”Meillä on kyky ja halu ratkaista asioita omalla osaamisellamme. Tarjoamme pöytään rovastikunnallisen Heta-hankkeen, joka toimii virtuaaliympäristössä”, Sievin Pentti Haikola sanoo.

Hän sanoo, että Hetaan liittyvistä epäluuloista suurimpia on tällä hetkellä se, että hanke maksaisi  seurakunnille joka tapauksessa.

”Paikallisia työntekijöitä tarvitaan joka tapauksessa, jotta kaikki menee lain mukaan hyvin. Meille tulee kuitenkin lisäkustannuksia, jos ensin rakennetaan valtakunnallinen järjestelmä, ja sen päälle palkataan työntekijöitä”, Haikola epäilee.

Valmisteluvaiheessa Kalajokilaaksossa ollaan valmiita lähtemään vaikka pilotiksi Heta-hankkeeseen. ”Meidän tavoitteemme on se, että kesäkuuhun mennessä saamme kaikki seurakunnat mukaan. Kevään mittaan ratkaistaan suuria asioita ja varmasti syksyyn mennessä olemme huomattavasti pidemmällä kuin nyt”, Annikki Klemola vakuuttaa. Hallinnolliset kiemurat aiheuttavat kalenteriin omat reunaehtonsa, koska kukin itsenäinen seurakunta tekee omat ratkaisunsa.

Haasteita seurakunnille

Taloushallinnon tietotekninen kehittyminen asettaa omat haasteensa myös seurakunnille, olisi niissä halua tehdä yhteistyötä tai ei. Esimerkiksi verkkolaskutus yleistyy nopeasti, eivätkä paperilaskut pian enää kelpaa kumppaneille.

Nivalan seurakunta lähti kehittämään sähköistä asiointia muutama vuosi sitten. Seurakunta päätyi Heeroksen järjestelmiin. Esimerkiksi laskujen kierrätyksessä Heeros on jo osoittanut toimivuutensa.

Toimistosihteeri Irja Visuri naurahtaa, että hänen ei enää tarvitse juosta hyväksyttävän laskun kanssa kenenkään perässä.
”Sähkö hoitaa nykyään sen, että lasku löytää tiensä hyväksyjälle. Meidän ei tarvitse enää etsiä käytävillä oikeita ihmisiä. Voi myös luottaa siihen, että laskut eivät mene hukkaan, kun ne kerran ajetaan järjestelmään”, hän sanoo tyytyväisenä.

Irja Visuri huomauttaa myös siitä, että yksi paperi kulkee nyt hänen käsiensä läpi kerran. Aiemmin yksi ja sama lasku saattoi käydä hänen pöydällään kolme tai neljäkin kertaa. Heeroksen ohjelmat muodostavat toimivan pohjan, kun Kalajokilaaksossa tiivistetään seurakuntien yhteistyötä ja viedään se kirkkomaailmassa uusiin ulottuvuuksiin.