Tulevaisuuden käyttöliittymä taloushallintoon mullistaa tekemisen

”Makuunin karkkivaraston arvo oli yli miljoona euroa”, kirjoitti Helsingin Sanomat elokuussa 2018. Pitkään kituneesta videovuokrausliiketoiminnasta jäi lopulta jäljelle vain kasa noitapillejä ja liitulakuja. Mitä tapahtui? Lopettivatko ihmiset elokuvien katsomisen? Teattereissa elokuvia edelleen katsottiin, joten kyse oli sittenkin jostain muusta.

Hieman mutkia oikaisten voidaan todeta, että elokuvien kotikatseluun oli tullut digitalisaation myötä tarjolle uusi käyttöliittymä, jonka seurauksena kukaan ei enää ollut kiinnostunut vanhasta. iTunes, Netflix, HBO, Katsomo, Ruutu, Yle Areena ja muut monet palvelut muuttivat tapamme katsoa televisiota.

Suuri osa taloushallinnon tehtävistä suoritetaan vielä tällä hetkellä tietokoneen, tabletin tai puhelimen selaimella. Selaimella klikkailemme niin ostolaskujen hyväksynnät kuin kirjanpidon täsmäytyksetkin. Olemme tottuneet siihen, että asioiden hoitaminen edellyttää kirjautumista taloushallinnon järjestelmään. Väitän kuitenkin, että mikään taloushallinnon järjestelmä itsessään ei ole niin houkutteleva, että käyttäjät muusta kuin välttämättömyydestä avaisivat selaimen ja kirjautuisivat sisään. Ei vaikka samalta ruudulta voisi tilata irtokarkkeja.

Tulevaisuuden käyttöliittymä taloushallintoon on erilainen: Automaatio, tekoäly ja integraatiot mahdollistavat sen, että iso osa vielä tänään ihmisen toimia edellyttävistä asioista tapahtuu jatkossa käyttäjältä piilossa. Mikäli käyttäjän huomiota tarvitaan, on kyseessä poikkeustilanne, jonka ratkaisemiseksi kone tarvitsee käyttäjän päätöksen. Tällöin käyttäjä saa herätteen ja päätöksentekoon tarvittavat tiedot. Heräte voi olla WhatsApp-viesti taloushallinto-botilta, jonka kanssa chattailemalla tilanteen voi selvittää.

Tulevaisuudessa käyttäjän interaktio taloushallinnon järjestelmän kanssa tapahtuu eri väyliä pitkin. Matkalaskun tekeminen voi olla täysin automaattista, kun järjestelmät vaihtavat tietoja keskenään. Tai sitten matkaaja voi soittaa puheentunnistusta hyödyntävään palveluun, jolle riittää, kun kertoo olevansa ”matkalla Lahteen, huomenna takaisin”. Kone osaa kysyä muut tarvittavat tiedot, jolloin käyttäjän ei tarvitse avata tietokonetta tai mobiilisovellusta laskun tekemistä varten.

Sitten on ne kerrat, kun käyttäjä erikseen avaa selaimen ja kirjautuu järjestelmään. Eli kävelee räntäsateessa videovuokraamoon. Niillä kerroilla kokemuksen pitää olla niin hyvä, että käyttäjä saa vaivannäölleen vastinetta. Dashboardit ovat esimerkki, miten käyttäjälle voidaan tarjota tehokkaasti näkymä yrityksen tilanteeseen ja nostaa esiin asioita, jotka ovat käyttäjälle merkityksellisiä. Parhaiden dashboardien avulla käyttäjä voi myös nopeasti suorittaa toimintoja, ilman erillistä sukellusta vaikkapa ostoreskontraan.

Juha Takala
Tuotekehitysjohtaja
Heeros Oyj