”Makuunin karkkivaraston arvo oli yli miljoona euroa”, kirjoitti Helsingin Sanomat elokuussa 2018. Pitkään kituneesta videovuokrausliiketoiminnasta jäi lopulta jäljelle vain kasa noitapillejä ja liitulakuja. Mitä tapahtui? Lopettivatko ihmiset elokuvien katsomisen? Teattereissa elokuvia edelleen katsottiin, joten kyse oli sittenkin jostain muusta.
Hieman mutkia oikaisten voidaan todeta, että elokuvien kotikatseluun oli tullut digitalisaation myötä tarjolle uusi käyttöliittymä, jonka seurauksena kukaan ei enää ollut kiinnostunut vanhasta. iTunes, Netflix, HBO, Katsomo, Ruutu, Yle Areena ja muut monet palvelut muuttivat tapamme katsoa televisiota.
Suuri osa taloushallinnon tehtävistä suoritetaan vielä tällä hetkellä tietokoneen, tabletin tai puhelimen selaimella. Selaimella klikkailemme niin ostolaskujen hyväksynnät kuin kirjanpidon täsmäytyksetkin. Olemme tottuneet siihen, että asioiden hoitaminen edellyttää kirjautumista taloushallinnon järjestelmään. Väitän kuitenkin, että mikään taloushallinnon järjestelmä itsessään ei ole niin houkutteleva, että käyttäjät muusta kuin välttämättömyydestä avaisivat selaimen ja kirjautuisivat sisään. Ei vaikka samalta ruudulta voisi tilata irtokarkkeja.
Tulevaisuuden käyttöliittymä taloushallintoon on erilainen: Automaatio, tekoäly ja integraatiot mahdollistavat sen, että iso osa vielä tänään ihmisen toimia edellyttävistä asioista tapahtuu jatkossa käyttäjältä piilossa. Mikäli käyttäjän huomiota tarvitaan, on kyseessä poikkeustilanne, jonka ratkaisemiseksi kone tarvitsee käyttäjän päätöksen. Tällöin käyttäjä saa herätteen ja päätöksentekoon tarvittavat tiedot. Heräte voi olla WhatsApp-viesti taloushallinto-botilta, jonka kanssa chattailemalla tilanteen voi selvittää.
Tulevaisuudessa käyttäjän interaktio taloushallinnon järjestelmän kanssa tapahtuu eri väyliä pitkin. Matkalaskun tekeminen voi olla täysin automaattista, kun järjestelmät vaihtavat tietoja keskenään. Tai sitten matkaaja voi soittaa puheentunnistusta hyödyntävään palveluun, jolle riittää, kun kertoo olevansa ”matkalla Lahteen, huomenna takaisin”. Kone osaa kysyä muut tarvittavat tiedot, jolloin käyttäjän ei tarvitse avata tietokonetta tai mobiilisovellusta laskun tekemistä varten.
Sitten on ne kerrat, kun käyttäjä erikseen avaa selaimen ja kirjautuu järjestelmään. Eli kävelee räntäsateessa videovuokraamoon. Niillä kerroilla kokemuksen pitää olla niin hyvä, että käyttäjä saa vaivannäölleen vastinetta. Dashboardit ovat esimerkki, miten käyttäjälle voidaan tarjota tehokkaasti näkymä yrityksen tilanteeseen ja nostaa esiin asioita, jotka ovat käyttäjälle merkityksellisiä. Parhaiden dashboardien avulla käyttäjä voi myös nopeasti suorittaa toimintoja, ilman erillistä sukellusta vaikkapa ostoreskontraan.
Juha Takala
Tuotekehitysjohtaja
Heeros Oyj
29.9.2023 Ostolaskuprosessin tehostaminen tekoälyllä
5.9.2023 Kansainvälisen yrityksen taloushallinnon järjestelmät
30.8.2023 Roadmap-webinaari 3/2023 - Katso tallenne
13.6.2023 Webinaaritallenne - Talouden ääni kuuluviin ERP hankkeissa
29.5.2023 Open Banking – avointen pankkirajapintojen uusi aikakausi
23.5.2023 Ajantasainen talousraportointi tehostaa liiketoimintaa
12.5.2023 Käytännön opas: Näin valmistaudut verkkolaskulakien voimaantuloon
10.5.2023 4 syytä, miksi HR-järjestelmä kannattaa pienillekin yrityksille
31.3.2023 ERP-muutoshankkeista arvoa nopeammin Finance First -mallilla
29.3.2023 Roadmap-webinaari 2/2023 - Katso tallenne
Vähemmän vaivaa, enemmän tuloksia: Data tukee muuttuvaa HR:ää | 14.2.2023 Vähemmän vaivaa, enemmän tuloksia: Data tukee muuttuvaa HR:n roolia
11.1.2023 Roadmap 1/2023 - Kohti toimialan parasta käyttökokemusta
11.1.2023 Nähdään Tili- ja veropäivillä 2023
10.1.2023 AI-tiliöinti täydentää Heeros Ostolaskut -ratkaisua
20.12.2022 On aika paketoida vuosi 2022 ja kiittää yhteistyöstä kanssanne
20.10.2022 Kuinka valita laskutusohjelma yritykselle?