Vieraskynä: Millaista on taloushallinto vuonna 2025?

23.9.2021

Suomalaisten pk-yritysten ja tilitoimistojen taloushallinto on dynaaminen ja mielenkiintoinen aihe. Tulevaisuuden visiossani peilaan alaan kohdistuvien muutosten vaikutuksia taloushallintoon ja heitän ilmoille väitteitä missä mennään vuonna 2025. Oletko kanssani samaa mieltä?

Olisi ihanan helppoa visioida millaista on taloushallinto vuonna 2050. Kirjaukset tehtäisiin ajatuksen voimalla ja kirjausdata murskattaisiin, louhittaisiin ja analysoitaisiin hiukkaskiihdyttimessä. Talousrikolliset kävisivät aikamatkalla peittämässä veropetoksen jäljet. Ja vuonna 2050 joutuisin tuskin enää vastuuseen arvauksistani. Vuosi 2025 sen sijaan on niin lähellä, että jalat täytyy pitää maassa, mutta silti niin kaukana, että on pakko uskoa kehitystä tapahtuvan. Toivoakseni olen silloin vielä työelämässä näkemässä, miten arvaukseni osuivat.

Tilitoimistojen ja ohjelmistotalojen asiakaskunta muutoksessa – leipä pienemmistä puroista

Yritykset kasvavat, kansainvälistyvät ja karkaavat maailmalle suomalaisten tilitoimistojen ja ohjelmistotalojen ulottumattomiin. Moni suuri suomalaiskonserni hakee globaaleja ratkaisuja ja palveluntarjoajia. Ulkomaisen konsernin osaksi päätynyt suomalaisyhtiö pakotetaan konsernin ruotuun. Mitä tilalle? Suomeen on tullut kymmenessä vuodessa 50.000 uutta yksinyrittäjää ja tuskinpa tämä kehitys hidastuu. Nämä mikroyritykset kaipaavat ohjelmistoja ja palveluja. Yritysten hallinnollinen taakka tuskin on tulevaisuudessa vähenemään päin, esimerkkinä vaikka joka tuutista tunkeutuva ESG-raportointi. Kaikki tämä tarjoaa esimerkiksi tilitoimistoille mahdollisuuksia yhä laajempaan palveluun pienemmille asiakkaille. Ja aina joku näistä yksinyrittäjien yrityksistä kasvaa siihen kokoluokkaan, että oikean taloushallinto-ohjelmiston hankinta on ajankohtaista – joko itse tai tilitoimiston kautta.

Kirjanpitolaki – vanhoilla, hyvillä eväillä

Kirjanpitolain valmistelusta vastaavat Työ- ja elinkeinoministeriön virkamiehet selvittivät laajalla kyselyllä kirjanpitolain muutostoiveita yrityksiltä ja tilitoimistoilta pari vuotta sitten. He olivat valmistelleet huolella potentiaalisia muutostarpeita, mutta vastauksena oli syvä hiljaisuus. Selkeä palaute kentältä oli, että meillä on vuoden 2015 uudistuspaketin jäljiltä mainio kirjanpitolaki, joka ei rukkausta kaipaa. En usko muutostarpeita tulevan vuoteen 2025 mennessäkään, ainakaan kotimaasta. Toki EU-lainsäädäntö ja kansainvälisten standardien muutokset voivat jotain tuoda mukanaan.

Arvonlisäveroilmoittaminen muutosten kourissa

Vuoden 2023 hujakoilla perinteinen arvonlisäveroilmoitus tarkentuu 26 uudella kentällä. Tämä lisää myynti- ja ostolaskujen alv-kirjauksen tarkkuusvaatimusta. Jo nyt ostolaskujen automaattitiliöinnille haasteita aiheuttavat arvonlisäverotuksen kiemurat tekevät oikeaan osuvasta automaatiosta entistä haastavampaa. Kirjanpidon tilin arvaaminen oikein esimerkiksi koneoppimisen avulla on sen sijaan jo vuonna 2025 selvää pässinlihaa suurimmassa osassa ostolaskuja.

Vuonna 2025 ohjelmistotaloissa, tilitoimistoissa ja yrityksissä valmistellaan ja otetaan käyttöön transaktiokohtaista arvonlisäveroilmoittamista. Perinteisen kuukausi-ilmoituksen lisäksi jokaisesta ostosta ja myynnistä tehdään oma ilmoituksensa, jossa on esimerkiksi ostajan ja myyjän y-tunnus, laskun numero, laskun loppusumma sekä arvonlisävero. Näiden muutosten avulla Verohallinto pyrkii tekemään tarkempaa ja tiukempaa verovalvontaa, kun eri ilmoittajien ostoja ja myyntejä toisilleen voidaan verrata. Muutosten toteuttamisessa on yrityksillä ja ohjelmistotaloilla melkoinen savotta edessään. Vuonna 2025 epäilen valmistelujen olevan loppusuoralla ja alan ammattilaisilla stressin ja potutuskäyrän tapissaan. Tunnelma on kuin tulorekisterin kuumimpina hetkinä.

OmaVero pelittää – verotapahtumien kirjaukset ja täsmäytykset automaattisesti kirjanpito-ohjelmassa!

Tämä väite voi tuntua jopa vähemmän realistiselta, kuin se että kirjanpitäjä ajaa töihin lentävällä autolla. Mutta OmaVeron käyttö on sujuvaa vuonna 2025 tai viimeistään 2027. Todennäköisesti kirjanpitäjän ei edes tarvitse käydä OmaVerossa, vaan tapahtumat haetaan suoraan kirjanpito-ohjelmaan automaattisesti, kuten myös saldotiedot täsmäytystä varten. Itse asiassa Verohallinnolla on tähän rajapinta valmiina testikäytössä jo tällä hetkellä.

Pullonkaulana tässä asiassa ei ole tekniikka vaan veronkantolaki. Veronkantolain maksuja ja palautuksia koskevat säännöt ovat niin sotkuinen himmeli, että nykyisellään sujuvan ja ymmärrettävän ohjelmiston toteutus kirjanpitäjälle on miltei mahdotonta. Vuoteen 2025 mennessä elinkeinoelämän järjestöt ja verohallinto ovat saaneet lainvalmistelusta vastaavat Valtiovarainministeriön virkamiehet vakuutettua lakimuutoksen tarpeellisuudesta. Odottavan aika on vielä pitkä, mutta tunnelin päässä siintää valo.

Yhä enemmän verkkolaskuja ja vihdoin eKuitteja!

Selvittelimme kyselyjen avulla verkkolaskujen käyttöastetta ja validoin kyselyjä soittelemalla ohjelmistotaloihin ja tilitoimistoihin. Tuloksista löytyi mielenkiintoinen ristiriita. Kyselymme mukaan 66 % tilitoimistojen asiakkaiden laskuista oli verkkolaskuja. Toisaalta vain noin 30-40 prosentilla yrityksistä on verkkolaskutus lainkaan käytössä! Oma tulkintani on, että kaikkein pienimmissä yrityksissä verkkolaskutus on vielä harvinaista herkkua, vaikka suuremmat pk-yritykset sitä jo sujuvasti käyttävät. Vuonna 2025 verkkolaskutuksen tilanne on yhtään parempi vain, jos valtio, kunnat, ja suuryritykset vaativat kategorisesti verkkolaskun kaikilta toimittajiltaan. Muuten ei muutaman laskun kuussa laskuttavalla yrityksellä ole kaiken muun kiireen keskellä motivaatiota verkkolaskutukseen.

Viimeisen vuoden aikana on ensimmäisiä rakenteisia eKuitteja alkanut tipahdella pioneerihenkisiin tilitoimistoihin ja pk-yrityksiin. Vuonna 2025 eKuitteja liikkuu jo enemmän ja niistä on aitoa hyötyä. Edellytyksenä on se, että Suomen valtio, kunnat ja suuryritykset vaativat eKuitin sopimustoimittajiltaan. Näin ravintoloiden, hotellien ja bensayhtiöiden myynnin järjestelmiin on pakko luoda valmiudet eKuittien tuottamiseen ja lähettämiseen. Tämä kehitys sataa myös pk-yritysten ja tilitoimistojen laariin. Kuitti on paperin viimeinen sillanpää suomalaisessa taloushallinnossa. Vuonna 2025 paperikuitti ei vielä ole uhanalainen, mutta siirtymä kohti automaation mahdollistavaa eKuittia on nähtävissä. EKuitit tulevat ostajayrityksen taloushallintoon joko matkalaskujärjestelmän tai kuittisovelluksen kautta tai suoraan ostolaskujen käsittelyjärjestelmään selitteitä, tiliöintiä ja arkistointia varten.

Ohjelmistojen automaatioaste on loistava

Aloittaessani ohjelmistoalalla vuonna 1997 Suomen julkishallinto ja suuryritykset pyörittivät talous- ja palkkahallintoaan suomalaisilla ohjelmistoilla, joita toimittivat esimerkiksi Tieto ja Novo Group. Sitten tuli SAP, sitten Microsoft ja myöhemmin NetSuite, ja se markkina karkasi maailmalle. Pk-yritysten ohjelmistot ja erityisesti tilitoimistoalalle suunnatut ohjelmistot ovat sen sijaan edelleen kotimaisten toimijoiden pelikenttää. Ohjelmistoja myyvät, kehittävät, toimittavat ja neuvovat suomalaiset yritykset ja niiden suomalaiset ammattilaiset – toki joskus ulkomaalaisilla koodareilla vahvistettuna. Taloushallintoliiton tekemät kyselyt kertovat, että tilitoimistoala on todella tyytyväinen suomalaisiin ohjelmistoihinsa.

Vuonna 2025 suomalainen pk-sektorin ohjelmistoala porskuttaa vahvasti ja parantaa kuin sika juoksuaan. Ohjelmistojen yhteiskäyttöisyys ja automaatioaste on jo nyt hyvä. Vuonna 2025 se on loistava. Suomalaisten ohjelmistojen osaavuus ei ole este viennille. Mutta onko meillä halua ja osaamista investoida kansainväliseen markkinointiin sekä myynti- ja toimituskapasiteettiin? Olen varovaisen optimistinen – nykyajan kolmekymppisten markkinointiammattilaisten asenne ja osaaminen ovat ihan eri luokkaa kuin minun ikäluokallani oli 2000-luvun alussa. Uskallan siis toivoa, että suomalaiset ohjelmistotalot ovat vuonna 2025 saaneet ainakin vahvan sillapääaseman tietyillä Länsi-Euroopan markkinoilla.

Tilitoimistot erikoistuvat ja tarjoavat palveluita myös oman talousalueen ulkopuolelle

Vuonna 2021 tilitoimistoalalla kauppa käy kuumana – myös tilitoimistojen kauppa. Vuoteen 2025 mennessä todella moni tilitoimisto on päätynyt osaksi suurempaa konsernia. Ja samalla moni yrittäjä on saanut kelvollisen korvauksen elämäntyöstään – mielestäni enemmän kuin ansaitusti. Joitakin vuosia sitten tilitoimistoja myytiin pilkkahintaan – nyt pätevistä toimistoista saa maksaa edes kohtuullisen hinnan. Ja toivottavasti myös vuonna 2025.

Samaan aikaan alalle tulee uusia toimistoja hyvää vauhtia. Moni nuori ja iäkkäämpikin alalla lähtee perustamaan omaa toimistoa. Myös alan ulkopuolelta tulee toimijoita liiketaloudellisten intohimojen ohjaamana, onhan toimiston kasvattaminen ja myynti vihdoin taloudellisesti mielekästä. Pilvipalveluohjelmistot ovat merkittävästi madaltaneet alalle tulon kynnystä. Toisaalta yhä tiukemmaksi käyvä julkishallinnon sääntely ja hallinnollinen taakka (rahanpesulaki, tietosuoja-asetus jne.) luovat paineita, mutta moni pieni toimisto porskuttaa kuitenkin hyvää tulosta hyvällä fiiliksellä. Uskon, että vuonna 2025 meillä on jättitoimistoja mutta myös runsaasti pieniä ja keskisuuria toimistoja, jotka pärjäävät joustavalla, ketterällä ja yrittäjämäisellä asenteella. Pienillä toimistoilla on käytössään samat mainiot pilvipalveluohjelmistot kuin suuremmillakin toimijoilla.

Uskon myös, että verkostoituminen ja yhteistyö lisääntyvät. Vuonna 2025 on moni tilitoimisto jättänyt vaativammat palkanlaskennat tutulle palkkapalveluyritykselle tai keskittynyt tietyn toimialan asiakkuuksiin tai kehittänyt erityisosaamista vaikka maahantuonnin kysymyksiin.

Pilvipalveluohjelmistot, etätyöt ja etäpalaverit mahdollistavat tilitoimistoille asiakkaista kilpailun oman talousalueen ulkopuolella. Maakuntien tilitoimistoille ja kotiseuturakkaille kirjanpitäjille on pedattu hyvät asetelmat vuodelle 2025. Helsingin laatua Kajaanin kustannusrakenteella.

Vallalla on työntekijän markkinat

Automaatio, esimerkiksi ostolaskujen automaattitiliöinnit tai automaattiset TES-tulkinnat, vähentää jatkuvasti transaktionkäsittelyyn kuluvaa aikaa. Silti uskallan arvata, että myös vuonna 2025 taloushallintoalalla on huutava työvoimapula. Palkkataso on nykyistä korkeampi ja pätevä ammattilainen voi valita työnantajansa ja pitkälti myös toimenkuvansa. Tarvitaan kirjanpitolain ja arvonlisäveron syväosaajia, prosessiarkkitehteja ja asiakkaan iholle meneviä konsultteja. Töitä on introverteille ja ekstroverteille valinnan mukaan etänä tai konttorilla. Jos talous rullaa, vetää esimerkiksi It-ala opiskelijoita ja taloushallintoalan vetovoima ei vieläkään ime kylliksi nuorisoa ammattikorkeiden laskentalinjoille.

Janne Fredman