Blogi

Thank God we have Brexit…

Blogi | 16.12.2016

Perustuu todellisiin tapahtumiin.

Istuin maksetulla lounaalla englantilaisen Brexittiin valmistautuvan taloushallinnon softatalon HR-asiantuntijoiden kanssa. Yritettiin smalltalkia: ensin haukuttiin juntit kanssabritit, jotka äänestivät Brexitin puolesta, siitä päästiin Japaniin. ”Olimme viime kuussa Japanissa ja siellä tarjottiin, voitko kuvitella, raakaa kalaa lounaalla.” Pikkupuhelut olivat onneksi sillä erää ohi ja vähitellen päästiin sitten asiaan.

”Dear friend, aloittivat englantilaiset. ”Olet Nasdaq-pörssiyhtiön palkanlaskennan tuotepäällikkö ja ajattelimme, että voisit antaa kuvauksen mitä pikkumuutoksia oma softamme tarvitsee, kun lanseeraamme sen ensi vuonna täällä pohjoismaissa. Meillä olisi muutama kysymys.”

”Teillähän vähennetään palkasta verot heti maksettaessa – right? Mikä on prosentti?” – No jaa, prosentteja on useampia. Itse asiassa jokaisella on ihan omat prosentit ja niitäkin useampia. Tämä oli näköjään kiinnostava tieto ja siihen haluttiin selvennys. – Niin, työntekijän palkasta vähennetään tietty prosentti tiettyyn summaan, sen jälkeen isompi. Ellei sitten työntekijä ole rastittanut B-vaihtoehtoa (B-Plan näpyteltiin näköjään läppärin muistiinpanoihin). Siinä prosentti on koko vuoden sama kunnes vuoden tuloraja täyttyy, sitten menee isompi prosentti. ”Ahaa, onpas mutkikasta”, totesivat englantilaiset.

– Ei, tuo on vielä ihan simppeliä, verot lasketaan kuitenkin useimmin kumulatiivisesti, verottajan antaman kaavan mukaan, jossa käytetään veropäiviä, jo maksettuja veroja ja tuloja. Läppärin näpyttely hiljeni, katseita vaihdettiin. Yritin muistella verottajan kaavaa e = (c * perus%) + [(d – c) * lisä%], mutta en tässä vaiheessa alkanut tätä suhteellisuusteoriaa avata. – Voin toki laittaa nämä kaavat sähköpostissa sitten. Tässä vaiheessa tarjoiltiin alkupala: graavilohta. Taas vaihdettiin katseita. ”Well, ehkä tosiaan katsotaan sitä sitten.

”Oliko tässä kaikki mitä lasketaan?” – Ei toki. jokaiselta työntekijältä vähennetään eläkemaksu. ”Ahh,pension deduction. Yes we know”, tämä nosti spirittiä, kun jotakin tutunomaista taas ilmestyi keskusteluun. – Se eläkemaksun prosentti on sitten erisuuruinen, jos on 53-vuotias, ja ensi vuonna sitten muuttuu taas 63-vuotiaana.

Sitten ammattiyhdistysjäsenmaksut. Tämä labor fee kirjattiin. Lautaset oli sotkettu ja lohenpalat piilotettu salaatin alle. – Ai niin, meinasi työttömyysvakuutusmaksu unohtua. ”Oh, valtio siis maksaa, kun palkkaa työttömän?” – Ei kun päinvastoin. Kun palkkaat jonkun, maksat siitä työttömyysvakuutusmaksua. Ne tilitetään sitten Työttömyysvakuutusrahastoon. Yes, kirjoita vaan TVR.

– Laskelmilla pitää sitten myös näkyä sairasvakuutuksen päivärahamaksu. Se on 0.82% tänä vuonna. Pääruoka syötiin aika hiljaisina. Ehkä porokaan ei maistunut. Joskus palkoista tehtävät ulosottolaskennat tekivät selvästi vaikutuksen. Ymmärsin, että he eivät olleet aiemmin tutustuneet näin monipuoliseen laskentarepertuaariin. Sanoin, että palataan sitten niihin erilaisiin laskentatapoihin; 3/4 suojaosuuden ylittävästä summasta, 1/3 netosta tai eri prosentit suojaosuuksista riippuen.

Jossakin vaiheessa muistiinpanoihin alkoi kertyä tietoa automaattisesti vähennettävistä ja tilitettävistä jäsenmaksuista, eläkevakuutusyhtiöille tehtävistä kuukausi- tai vuosittaisista ilmoituksista, sitten jäi mielestäni jo väliin kirjaamiset tapaturmavakuutuksista ja ryhmähenkivakuutuksista. Kaikkia hienouksia alle 16- ja yli 68-vuotiaista ei noteerattu.

Jälkiruoan aikana selvittelin heille lomalaskennan mielenkiintoista monimuotoisuutta. Keskituntiansion erilaisista tulkinnoista eri työehtosopimuksissa, vuosi-lomalain mukaisesta päiväkertoimen käytöstä. Niin ja prosentti-pohjaisesta laskennasta. Lupasin heille myös linkin julkisen alan KVTES-dokumenttiin – eihän se ole tuhattakaan sivua. Opettajilla ja lääkäreillä on vähän samantapainen.

Vierailla tuntui nyt olevan kova kiire paluulennolla. He jotenkin vain sulkivat läppärit ja nousivat pöydästä heti maksettuaan laskun. Huikkasivat vain mennessään yes, yes kun yritin sanoa, että sitten on vielä nämä pekkaset, 18 tai 19 päivää kuljetusalalla riippuen siitä, onko loppiainen lauantai tai, että metallissa lasketaan 6.3 prosenttia perustunneista, mutta vain siis perustunneista, pekkasvapaisiin.

Olin kuulevinani jotakin jumalankiitoksia Brexitistä, kun lordit nahkakengät kopisten riensivät kuin kauhuissaan saarelleen johtavan British Airwaysin portille. Tässä vaiheessa yleensä herään. Mieleen jää hetkeksi pyörimään, olisikohan pitänyt jättää loppiais-asia pekkasista kertomatta. Meni ehkä vähän nippelitiedoksi.

 

 

 

 

 

Rainer Wallenius
Palkanlaskennan tuotepäällikkö, Heeros Oyj

Kommentoi