Taloushallinto sähköistyy ja pilvipalvelut yleistyvät

Digitalisaation myötä käynnissä oleva taloushallinnon sähköistyminen on merkittävä tilitoimistojen ja yritysten arkea mullistava ilmiö. Pilvipalveluna toimivat SaaS (Software-as-a-Service) -ohjelmistot yleistyvät nopeasti korvaamaan vanhoja lisenssipohjaisia ohjelmistoja. SaaS-pohjaisten ratkaisuiden kehitys on voimakasta myös taloushallinnossa yritysten ja muiden taloudellisten toimijoiden välisten laskutransaktioiden siirtyessä sähköiseen muotoon. Sähköisillä laskuilla eli e-laskuilla saavutetaan muun muassa tehokkuus- ja kustannusetuja sekä helpotetaan raportointia esimerkiksi yritysten ja viranomaistahojen välillä. Useissa Euroopan maassa käytetään edelleen paljon perinteisiä paperilaskuja, etenkin yritysten välillä (B2B) sekä yritysten ja julkishallinnon välillä (B2G/G2B) tapahtuvissa laskutransaktioissa. Suomi ja muut Pohjoismaat ovat edelläkävijöitä taloushallinnon digitalisaatiossa verrattuna muuhun Eurooppaan, mukaan lukien e-laskujen käyttöaste. Siitä huolimatta myös Pohjoismaissa on runsaasti potentiaalia esimerkiksi e-laskujen käyttöasteen lisäämiseen.

SaaS-ratkaisut tarjoavat usein edullisemman ja helppokäyttöisemmän vaihtoehdon käyttäjälleen verrattuna raskaisiin lisenssiohjelmistoihin, joten ne ovat etenkin pienten ja keskisuurten yritysten suosiossa. Pk-yritykset ovatkin suuria yrityksiä valmiimpia siirtymään käyttämään pilvipalveluna toimivia taloushallinnon ohjelmistoja. Sen sijaan suuret yritykset käyttävät usein omia ”on-site” -järjestelmiä, jotka toimivat yrityksen omassa tuotantoympäristössä.

 

Markkinoiden kasvun ajurina toimii taloushallinnon digitalisaatio

1) Lähde: Pk-yrityksen taloushallinnon digitalisointi, Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja, TEM raportteja, 65/2015

 

Tilitoimistoalan kehitys Suomessa

Heeroksen tärkein markkina-alue on vakaasti kasvanut tilitoimistoala, joka muodostaa noin 70 % yhtiön liikevaihdosta. Suomen tilitoimistoala on hyvin fragmentoitunut, sillä Suomessa on yli 4.300 tilitoimistoa. Alalle tulo on helppoa, sillä muodollisia vaatimuksia ei ole ja edulliset pilvipalveluratkaisut mahdollistavat toiminnan aloittamisen ilman merkittäviä alkuinvestointeja.

Toimialan defensiivisyys johtuu lakisääteisten kirjanpitovaatimusten olemassaolosta sekä lisääntyneestä kirjanpidon sääntelystä. Tilitoimistopalvelujen kysyntää lisää myös yleinen transaktiomäärien lisääntyminen sekä liiketoimintaympäristön monimutkaistuminen, mikä on osaltaan johtanut asiantuntijapalveluiden roolin korostumiseen. Tilitoimistot ovat myös ottaneet hoitaakseen uusia asioita kuten palkanlaskentaa. Tilitoimistojen määrän kasvusta huolimatta alalla on tapahtunut jonkin verran konsolidointia suurten tilitoimistoketjujen ostaessa pienempiä itsenäisiä tilitoimistoja. Suurilla tilitoimistoketjuilla on Suomessa ollut tyypillisesti omat ohjelmistot käytössä, eivätkä ne ole Heeroksen potentiaalisia asiakkaita.

 

Kilpailukenttä

Heeroksen kotimainen kilpailukenttä muodostuu pääasiassa kahdesta erilaisesta toimijaryhmästä: suurista tilitoimistoista, jotka omistavat omat taloushallinto-ohjelmistonsa, sekä pienistä itsenäisistä ohjelmistotaloista.

Suurimmat kilpailijat ovat nykyisin pääosin ulkomaisessa omistuksessa oleva Accountor ja norjalainen Visma, jotka tarjoavat taloushallinto-ohjelmistojen lisäksi myös tilitoimistopalveluja. Kummankin kilpailijan ohjelmistoliiketoiminta Suomessa on kehittynyt pitkälti yritysostojen kautta. Koska Heeroksen pääasiakasryhmä on tilitoimistot, toimii se itsenäisenä tilitoimistojen ohjelmistotoimittajana, eikä itse kilpaile niiden kanssa loppuasiakkaista, toisin kuin Accountor ja Visma.

Toinen kilpailijaryhmä muodostuu Heeroksen kaltaisista pienemmistä ohjelmistoyhtiöistä kuten Netbaron, Lemonsoft ja Maestro. Näille kilpailijoille on ominaista, että ne tarjoavat usein taloushallinto-ohjelmistojaan osana laajempaa ERP-toiminnanohjausjärjestelmää (ERP, Enterprise Resource Planning), kun Heeros keskittyy pelkästään taloushallinnon ratkaisuihin. Heeroksen kilpailuetuna on tuotteiden joustavuus ja modulaarisuus, kun riippuvuutta tietystä ERP-järjestelmästä ei synny. Toisaalta ERP-toimittajat ovat suurempi kilpailijaryhmä Heeroksen suorien asiakkaiden segmentissä.

Kilpailutilanne Heeroksen ulkomaisilla markkinoilla on pääsääntöisesti samanlainen kuin Suomessa: muutama isompi kansainvälinen toimija sekä suuri joukko paikallisia pienempiä ja erikoistuneita ohjelmistoyrityksiä. Heeroksen johto uskoo, että Pohjoismaiden ulkopuolisen Euroopan alhainen digitalisaatioaste luo kuitenkin ison markkinan ja otollisen kilpailukentän Heeroksen kaltaiselle toimijalle, joka pystyy tehokkaasti vastaamaan pk-yritysten tarpeisiin.