Yrityksen rahavirrat näkyviksi: Open banking ja verkkolaskutus

Tämä artikkeli keskittyy siihen, miten open banking ja verkkolaskutus yhdessä voivat hyödyttää yritysten taloushallinnon tehostamista. 

Mikä on open banking

Open banking viittaa pankkien tarjoamiin avoimiin rajapintoihin, joiden kautta asiakkaat voivat jakaa pankkitietojaan turvallisesti kolmansien osapuolien kanssa. EU:n Payment Services Directive (PSD2) on yksi sen tunnetuimmista esimerkeistä. Vuodesta 2019 lähtien pankit EU:n alueella ovat olleet velvoitettuja mahdollistamaan asiakkaiden tilitietojen jakamisen ja maksujen tekemisen rajapintojen avulla.

Open banking ja sen hyödyt yrityksen taloushallinnossa

Open banking mahdollistaa yrityksen taloushallinnon tehostamisen prosessien automatisoinnin myötä. Standardoitujen avointen pankkirajapintojen avulla yritykset voivat esimerkiksi tuoda tilitietonsa suoraan myyntireskontraan, mikä mahdollistaa maksusuoritusten automaattisen kohdistamisen laskuihin. Tämä vähentää manuaalista työtä ja minimoi virheiden mahdollisuuden, mikä puolestaan nopeuttaa kassavirtaa ja parantaa yrityksen maksuvalmiutta.

Siinä missä automaatioastetta nostavat ratkaisut ennen olivat pitkiä ja kalliiita projekteja, open banking mahdollistaa sen, että nyt pienemmätkin yritykset voivat kohtuullisin kustannuksin automatisoida prosessejaan. Tästä on erityisesti hyötyä kansainvälisessä kaupassa, jossa maksujen ja suoritusten hallinta on haastavaa sääntelyerojen ja erilaisten pankkijärjestelmien vuoksi.

Erityisesti Suomen rajojen ulkopuolella monet pk-yritykset hoitavat myyntireskontran edelleen hyvin manuaalisesti. Tämä lisää monimutkaisuutta erityisesti niissä yrityksissä, joilla on toimintoja useissa eri maissa.

Open banking ja kansainvälinen verkkolaskutus

Kansainvälinen verkkolaskutus on yleistynyt nopeasti, mutta siihen liittyy edelleen haasteita. Eri maiden lainsäädäntö ja standardit voivat poiketa merkittävästi toisistaan, mikä on tehnyt laskutusprosessin automatisoinnista ja integroinnista monimutkaista. Nyt esimerkiksi Peppolia hyödyntäen monimutkaisuus vähenee huomattavasti.

Verkkolaskutuksen yleistyessä on tärkeää, että laskutusjärjestelmä pystytään integroimaan yrityksen ERP-ratkaisuun ja muihin taloushallinnon järjestelmiin. Tässä kohtaa open banking -ratkaisut astuvat mukaan kuvaan. Open bankingin avulla tilitiedot ja maksusuoritukset voidaan integroida saumattomasti myyntireskontraan ja laskutusjärjestelmiin, mikä mahdollistaa reaaliaikaisen tilanneseurannan ja -raportoinnin.

Esimerkki: suomalainen pk-yritys 

Kuvitellaan tilanne, jossa suomalainen pk-yritys toimii useissa Euroopan maissa ja pyrkii käyttämään mahdollisimman paljon verkkolaskutusta kaikkialla. Yrityksen haasteena on ollut maksusuoritusten kohdistaminen laskuihin manuaalisesti, mikä on vienyt paljon aikaa ja resursseja. 

Open banking mahdollistaa sen, että yritys voi automatisoida tilitietojen tuonnin myyntireskontraan ja maksusuoritusten kohdistamisen laskuihin. Heeros tarjoaa tähän kokonaisratkaisun yhdessä kumppaneidensa OpenTextin ja Enable Bankingin kanssa. 

On toki totta, että ilman Suomessa yleisesti käytettäviä maksuviitteitä automaatiota ei saada heti kaikkialla yhtä korkealle kuin Suomessa. Yhdistelemällä suorituksen eri tietoja voidaan prosessia kuitenkin huomattavasti helpottaa verrattuna perinteiseen toimintamalliin. Näin manuaalista työ vähenee ja laskutusprosessi nopeutuu. Tämä parantaa kassavirran hallintaa ja maksuvalmiutta. Lisäksi reaaliaikainen seuranta ja raportointi mahdollistavat paremman kassavirran ennustamisen.

Open banking ja tulevaisuuden näkymät

Open bankingin ja verkkolaskutuksen yhdistäminen tarjoaa merkittäviä mahdollisuuksia yrityksille. Automatisointi ja digitalisaatio ovat keskeisiä tekijöitä liiketoiminnan tehostamisessa ja kilpailukyvyn parantamisessa.

Yhteistyö eri toimijoiden välillä on avainasemassa open bankingin hyötyjen maksimoimisessa. Pankit, teknologiayritykset ja sääntelyviranomaiset työskentelevät yhdessä kehittääkseen uusia standardeja ja käytäntöjä, jotka tukevat digitaalista taloushallintoa ja verkkolaskutusta.

Yritysten päättäjien kannattaa seurata tarkasti open bankingiin ja verkkolaskutukseen liittyvien markkinoiden kehitystä. Kehitystä vievät eteenpäin paitsi mahdollisuudet, myös pakko. Erityisesti Euroopassa vauhdilla yleistyvät verkkolaskumandaatit vaikuttavat jokaisen eurooppalaisen yrityksen arkeen.

Seuraavat kolme yksinkertaista skenaariota vuodelle 2030 kuvaavat, miten open bankingiin ja verkkolaskutukseen liittyvä automaatio, ekosysteemit ja sääntely voivat kehittyä Euroopassa. 

Skenaario 1: Automatisoitu arki

Taustalla: Täydellinen automaatio, hajanaiset ekosysteemit, tiukka sääntely

Vuonna 2030 automaatio on viety äärimmilleen, ja yritysten taloushallinnon prosessit toimivat lähes täysin ilman ihmistyötä. Open banking -rajapinnat ja verkkolaskutusjärjestelmät yhdistävät yritysten pankkitilit, reskontrat ja maksujärjestelmät saumattomasti. Manuaalisen työn määrä on minimoitu, ja taloushallinnon tehtävät hoituvat reaaliajassa tekoälyn ja koneoppimisen avulla.

Ekosysteemit ovat kuitenkin edelleen hajanaisia. Eri toimijat tarjoavat omia ratkaisujaan ilman laajaa yhteensopivuutta, mikä luo haasteita erityisesti pk-yrityksille, jotka joutuvat valitsemaan eri ekosysteemien välillä. Yhteistyön puute estää markkinoiden täyden potentiaalin hyödyntämisen.

Sääntely on tiukkaa ja jatkuvasti muuttuvaa. Uudet tietosuojamääräykset ja standardit edellyttävät yrityksiltä merkittäviä investointeja tietoturvaan ja yhteensopivuuteen. Tiukka sääntely varmistaa kuitenkin korkeatasoisen tietoturvan ja luotettavuuden, mikä lisää asiakkaiden luottamusta järjestelmiin.

Skenaario 2: Ekosysteemien aika

Taustalla: Keskinkertainen automaatio, vahvat ekosysteemit, joustava sääntely

Vuonna 2030 automaatio ei ole saavuttanut täyttä potentiaaliaan, mutta pk-yritykset hyödyntävät laajalti automatisoituja ratkaisuja taloushallinnossa. Open banking ja verkkolaskutus ovat vakiintuneita, mutta manuaalista työtä on edelleen jonkin verran erityisesti monimutkaisissa laskutusprosesseissa ja kansainvälisissä maksutapahtumissa.

Ekosysteemit ovat kehittyneet vahvoiksi ja hyvin integroiduiksi. Pankit, teknologiayritykset ja sääntelyviranomaiset tekevät tiivistä yhteistyötä luoden yhteisiä alustoja ja standardeja. Nämä ekosysteemit mahdollistavat saumattoman integraation eri järjestelmien välillä.

Sääntely on joustavaa ja innovaatioita tukevaa. Sääntelyviranomaiset tekevät yhteistyötä riippumattomien toimijoiden kanssa kehittääkseen standardeja, jotka mahdollistavat uuden teknologian ja palveluiden nopean käyttöönoton. Tämä kannustaa yrityksiä investoimaan uusiin ratkaisuihin ja parantaa markkinoiden dynamiikkaa.

Skenaario 3: Sääntelyn hallitsema Eurooppa

Taustalla: Rajoitettu automaatio, hajanaiset ekosysteemit, erittäin tiukka sääntely

Vuonna 2030 automaatio on edennyt, mutta ei saavuttanut täyttä potentiaaliaan johtuen rajoituksista, joita tiukka sääntely asettaa. Yritykset käyttävät open banking -ratkaisuja ja verkkolaskutusta, mutta manuaalista työtä tarvitaan edelleen merkittävästi erityisesti tietoturvan ja sääntelyyn liittyvien vaatimusten täyttämiseksi.

Ekosysteemit ovat hajanaisia ja kilpailu on kovaa. Pankit, teknologiayritykset ja muut toimijat kilpailevat markkinaosuuksista, mikä vaikeuttaa yhtenäisten standardien luomista ja hidastaa innovaatioiden leviämistä. Tämä estää markkinoiden täyden potentiaalin hyödyntämisen ja lisää yritysten kustannuksia.

Sääntely on erittäin tiukkaa ja monimutkaista. Viranomaiset valvovat tarkasti kaikkia open banking - ja verkkolaskutusratkaisuja, mikä lisää yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia. Uudet määräykset edellyttävät jatkuvaa sopeutumista ja investointeja tietoturvaan ja yhteensopivuuteen, mikä hidastaa uusien innovaatioiden käyttöönottoa. Toisaalta tiukka sääntely varmistaa korkean tietoturvan tason ja vähentää riskejä, mikä lisää markkinoiden luotettavuutta ja vakautta.

Yhteenveto: Kolme vinkkiä

Open banking ja verkkolaskutus tarjoavat merkittäviä etuja pk-yrityksille taloushallinnon tehostamisessa. Open banking mahdollistaa pankkitietojen turvallisen jakamisen kolmansien osapuolten kanssa, mikä automatisoi ja nopeuttaa taloushallinnon prosesseja. Verkkolaskutus taas virtaviivaistaa laskutusprosessia erityisesti kansainvälisessä kaupassa. Yhdistämällä nämä kaksi asiaa, yritykset voivat saavuttaa merkittäviä hyötyjä kassavirran hallinnassa ja taloushallinnon tehokkuudessa. Lopuksi kolme vinkkiä pk-yrityksen päättäjälle:

1. Hyödynnä open banking -ratkaisuja tilitietojen automatisoimiseksi. Open banking -ratkaisut mahdollistavat tilitietojen automaattisen tuonnin myyntireskontraan, mikä vähentää manuaalista työtä ja virheiden mahdollisuutta. Tämä nopeuttaa maksusuoritusten kohdistamista laskuihin, parantaa kassavirtaa ja maksuvalmiutta. Esimerkiksi Heeroksen tarjoamat ratkaisut yhdessä OpenTextin ja Enable Bankingin kanssa voivat olla hyödyllisiä tässä.

2. Integroi verkkolaskutusjärjestelmä osaksi taloushallinnon ekosysteemiä. Verkkolaskutuksen avulla yritykset voivat automatisoida laskutusprosessit ja integroida ne suoraan ERP-järjestelmiinsä. Tämä helpottaa laskujen käsittelyä ja vähentää manuaalista työtä erityisesti kansainvälisessä liiketoiminnassa, jossa eri maiden sääntely ja pankkijärjestelmät voivat olla haasteellisia.

3. Seuraa aktiivisesti markkinoiden ja sääntelyn kehitystä. Open banking ja verkkolaskutus kehittyvät nopeasti, ja sääntely muuttuu jatkuvasti. Pidä yrityksesi ajan tasalla uusista mahdollisuuksista ja velvoitteista. Hyvä kumppani auttaa maksimoimaan open bankingin ja verkkolaskutuksen hyödyt sekä varmistamaan, että yrityksesi toimii aina ajantasaisen sääntelyn mukaisesti.