Suomalainen taloushallinto on Euroopan tehokkainta

Tähän tulokseen olen tullut tutustuttuani yli kymmenen maan taloushallinnon käytäntöihin Euroopassa. Ja väitän, että suurin syy Suomen edelläkävijyyteen on käytännöllinen asenne. Suomessa ollaan kautta linjan hyväksytty se, että rutiinityöt kannattaa automatisoida. Ylimääräistä henkilökuntaa ei ole oikeastaan missään ja kaikki ylintä johtoa myöten ovat tottuneet hoitamaan omat asiansa itse.

Olemme myös verkkolaskutuksen mallimaa

Suomen kehitystä on vienyt eteenpäin pankkien toimiva yhteistyö ja osittain siltä pohjalta ponnistava TIEKEn verkkolaskufoorumin työ. Finvoice-standardista voidaan olla montaa mieltä, mutta missä toisessa maassa on koko maan kattava, yhteisesti hyväksytty standardi verkkolaskuille? Finvoicen onnistuminen onkin hyvä esimerkki agile-tyyliin tehdystä kehitystyöstä. Ensin tehtiin 1.0-versio, jolla päästiin alkuun. Sen jälkeen mentiin iteroiden eteenpäin seuraaviin versioihin, mutta jo ensimmäisellä saatiin iso osa laskuista sähköiseen muotoon.

Sähköisen laskutuksen onnistumisen kannalta myös verkkolaskuinfran toimivuus on äärimmäisen tärkeää. Isoille yrityksille point-to-point-yhteyksien rakentaminen on mahdollista, mutta PK-yrityksille ei. Tässäkin asiassa suomalaisten operaattoreiden nelikenttämalli on toimivin. Sopimus tehdään vain oman operaattorin kanssa eikä laskun lähettäjän tarvitse neuvotella erikseen laskun vastaanottajan operaattorin kanssa. Lisäksi operaattorit sopivat keskenään laskujen välittämisen formaatit. Helppoa kuin mikä, eikä suomalaisille mitenkään uutta. Euroopassa sen sijaan tätäkin asiaa ollaan vasta ”keksimässä”. Esimerkiksi Hollannissa toimivassa simplerinvoicing.org-yhteisössä, jossa Heeroskin on mukana, keskustellaan juuri nelikenttämallin toimivuudesta. Heeros on päässyt usein kertomaan omia kokemuksiaan ja kaikki tahot, joilla on kokemusta tai tietoa suomalaisesta mallista, ovat olleet samalla kannalla.

Luottamus lisää sujuvuutta

Pohjimmiltaan verkkolaskuliikenteen toimivuudessa on kyse yhteiskunnassa vallitsevasta luottamuksesta. Kun lähtökohtaisesti voidaan luottaa siihen, että toinen osapuoli ei huijaa ja sääntöjä pääasiassa noudatetaan, jää ylimääräinen kankeus esimerkiksi tunnistautumisesta pois. Laskujen digitaalinen allekirjoitus on hyvä idea –mutta oikeasti normaalien B2B-laskujen allekirjoittamisella ei saada mitään lisähyötyä. Verkkolaskun lähettäminen anonyymina on nimittäin käytännössä lähes mahdotonta. Paperi- ja sähköpostilaskuja voikin sitten tuupata menemään vaikka miten paljon.

Olen viime aikoina osallistunut pariinkin Fintech-aiheiseen paneeliin, jossa on sivuttu esimerkiksi joukkorahoituksen sääntelyä. Pitääkö sitä olla vai ei? Ja jos pitää, niin miten paljon? Ottamatta kantaa lainsäätäjien ammattitaitoon, uskon suomalaisen käytännöllisyyden pärjäävän tässäkin. Sääntelyä kyllä on ja sitä tehdään, mutta toisaalta voidaan myös luottaa siihen, että säännöt ovat samat kaikille. Yhteiskunnan rakenteiden ennustettavuus on kulmakivi taloudelle.

Taloushallinnon osaamisesta vientituote

Meiltä löytyy siis osaamista, jota kannattaa ehdottomasti viedä maailmalle. Kaikki ratkaisut eivät kenties toimi sellaisenaan Suomen rajojen ulkopuolella heti, mutta olemme jo selättäneet monia pulmia, joita muualla vielä mietitään. Ja mikä tärkeintä, ratkaisut on viety myös tuotantoon.

Tiivistäen voikin sanoa, että suomalainen B2B-taloushallinnon osaaminen on kuin suomalainen luonto. Kaikki eivät ole ehkä asiasta maailmalla kuulleet – mutta kaikki jotka ovat kuulleet, ovat myös ihastuneet.

Matti Lattu

Toimitusjohtaja, Heeros Oyj